En ole hetkeen menettänyt malttiani, niin kuin tänään. Kiukuttelin kuin pahinkin kakara karkkihyllyn edessä, koska jonotusmusiikit kävivät hermoilleni. Kaipaan itsehillintää.

Kotimatkalla ripsiini tarttui lunta ja hymyilin ja heiluin, mp3-soittimessa Heikki Salo sekoitti pääni - "meillä on voimaa huoleti hörpätä huikkaa..." Kun lumisade hiljeni, myös mielialani palasi takaisin matalalle tasolleen. Ehkä olisi parasta tehdä jotain syötävän arvoista ruokaa, vetäytyä peiton alle ja hautautua Harry Potteriin. Voisin ruveta kirjoittamaan viestejä lahtelaisille.