Minuun on iskenyt Kallio-kausi. Juon ja poltan, koneen pienistä kaiuttimista soi Sir Elwood, Miljoonasade ja Plutonium 74. Yskittää ja masentaa, välillä olo on energinenkin, mutta ei niin paljon, että voisin tiskata tai siivota. En halua nukkua enää hetkeäkään, mutta väsymys painaa joka hetki enemmän ja enemmän. Syöminen on vastenmielistä. Saisinpa työvuoroja, että pääsisin taas kiinni johonkin rytmiin. Onhan tämäkin hauskaa, mutta ei elätä kovin pitkälle ja tekee huonoa. Tällä hetkellä en jaksa välittää siitäkään. Olen piirtänyt hiukan, miettinyt Ilmalaivamerirosvoryhmittymää ja kissoja.

Kuvat Tuskasta nolottivat. Enemmän nolottivat kuitenkin tilanteet, joista kuvat oli otettu.