Eilen Limeksen fuksisuunnistuksen rastinpito teki tehtävänsä, olin varsin lahjottu ja siitä hyvästä poden nyt päänsärkyä. Valvoin aamuun asti, oli liian jännää, että olisi voinut nukkua. :)

Viikonlopun vietin Säkylässä ja tajusin, että minun tulisi mennä kotiin reilusti useammin. Haluaisin. Ja kaipa alan mennäkin, ellei ihmeempiä satu... Tosin. No joo. Voisi sattua. Kotona oli kyllä kiva käydä.

Olen ollut aktiivinen koulussa, ja tänään skippasin ensimmäisen luennon koko syksynä. Luulin, että se alkaa kaksi tuntia myöhemmin, elin väärää päivää. Onneksi tajusin ajoissa edes sen verran, että tiedän nyt mennä kahdeksi päärakennukselle, enkä huitele kumpulaan.

Tällä merkinnällä ei taida olla mitään suurempaa järkeä. Jotenkin on kiva olla.