Eilen johdin laulua Tko-älyn vappusitseillä. Meni suhteellisen hyvin noin ensimmäiseksi kerraksi laulunjohtajana, mutta en muuten nauttinut olostani sitseillä kovin paljon. Alkoholittomana sitä humalaisten horinaa on kovin tympeä katsella, ja sorruinkin nappaamaan pari lasillista. Ihmettelen, miten nämä kestoabsolutistit jaksavat kerran toisensa jälkeen tulla pöytäjuhliin, meno kun ei aina ole kovin asiallista.

Velvollisuuksista päästyäni totesin nauttivani olostani äärimmäisen paljon.Olin odottanut tiettyjä sanoja pitkään, enkä uskonut niitä enää ikinä kuulevani. Valitettavaa on, että toisen osapuolen humalalla taisi olla pienehkö vaikutus asiaan. Ehkä saan kuulla saman joskus selvänä, tai sitten en. Toivottavasti kyllä.

Sain myös uusia töitä tuossa joku päivä sitten, siivousduunia Messukeskuksesta. Täytyisi irtisanoutua tuosta feissausjutusta, onneksi siinä on päivän irtisanomisaika.

Poden lyyristä krapulaa.